Hunajatuottaja Markku Mykkälä | Vojakkalan vanhatie 101, 95500 Tornio, Suomi / Finland | Puh. 040 544 7499 | www.hunajaalapista.fi

PERINNERUOKAA JA HUNAJAA
HISTORIA
Hunajan historiaa ja reseptejä

PERINNERUOKAA JA HUNAJAA
Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on perinneruokareseptejä kerätty talteen jo 1820-luvulta alkaen.
Jokaisella kylällä on ollut oma pitokokki, jonka opastuksella valmistettiin niin kaljat kuin kampsutkin häihin, hautajaisiin ja muihin kyläjuhliin. Näin tehtiin myös Vojakkalassa.
Reseptit kulkeutuivat suvuissa muistitietona isoäideiltä ja äideiltä tyttärille ja parhaat niksit kirjattiin timpurikynällä talteen päreeseen.
Oheiset reseptit on kerätty Oulun läänin Talousseuran jakamista ruoanvalmistusohjeista, joita ruvettiin jakamaan kotitalouksille jo 1880-luvulla agronomi Europauksen johdolla.
1926 perustettiin Suomeen kotitaloudellista neuvontatyötä ohjaava kotitalousvaliokunta ja 1933 perustettiin maatalousnaisorganisaatio, jonka avulla kodinhoidon, kodintalouden, ruokatalouden, lastenhoidon, puutarhanhoidon ja käsitöiden neuvonta ulottui syrjäseuduille saakka.
Näille sivuille kerätyillä vanhoilla resepteillä haluamme kunnioittaa edellisten sukupolvien ruokaperinnetyötä. Haluamme antaa myös tuleville sukupolville vihjeitä ja innostusta ruveta uusiin kokeiluihin kuinka hunajaa voidaan käyttää erilaisten ruokien makeuttamiseen tai höysteeksi.
Oheisten reseptien tallentamiseen ovat vaikuttaneet Anna-Maija Mäki-Petäjä, Tuula Hjelmroos, Maija Kukkonen ja Kerttu Saalasti.
Lähde: Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen julkaisu 1978
Hunajan käyttö leivonnassa ja ruoanlaitossa:
Hunaja aistitaan makeammaksi kuin sokeri. Jos sokerin sijaan käytetään hunajaa, niin esim. 2 rkl hunajaa = 3 rkl sokeria.
Hunajassa on vettä noin viidesosa, joten taikinoissa neste pitää ottaa huomioon.
Hunaja ei vaahtoudu kananmunien kanssa samalla tavalla kuin sokeri.
Hunaja parantaa leivonnaisten säilyvyyttä.
Hunajaisten leivonnaisten paistolämpö saa olla hieman alhaisempi kuin sokeristen.
TOLLERO
½ litraa survottuja puolukoita
1 dl ruisjauhoja
1 dl hienoa sokeria tai siirappia ( tai hunajaa )
Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään.
TUOMIKKAVIINA
10 litraa tuomenmarjoja
10 litraa vettä
700 g-1000 g sokeria
Ensimmäisten syyspakkasien jälkeen poimitaan puista kypsiä pakkasenpanemia tuomenmarjoja.
Marjat huuhdotaan ja survotaan pottutöötillä. Siemeniä ei saa rikkoa ettei juomasta tule karvasta.
Lisätään lämmin vesi. Suljetaan astia ja pidetään pirtin lämmössä 3 vuorokautta. Juoma siivilöidään. Lisätään sokeri ja säilötään 20-30 litran tammitynnyreihin. Tynnyrit suljetaan ja viedään kylmään varastoon. Juoma on valmista Joukuksi.Tarjoiltaessa juomaan voidaan lisätä sokeria tai hunajaa.
PITOKALJA
1 kg maltaita
1 kg ruisjauhoja
10 l vettä
hiivaa
Maltaat ja jauhot vispataan kylmään veteen. Kuumennetaan kiehuvaksi koko ajan hämmentäen. Pinnalle ripotellaan ruisjauhoja ja annetaan imeltyä välillä sekoittaen 3-4 tuntia. Sen jälkeen keitetään puoli tuntia. Seos kaadetaan kylmään veteen ja annataan laskeutua. Selvinnyt kalja kaadetaan toiseen astiaan ja mäskin päälle kaadetaan uudelleen kylmää vettä ja annetaan laskeutua. Kaadetaan taas selvinnyt kalja toiseen astiaan. Lisätään hiiva ja annataan käydä yön yli. Kylmää juomaa voidaan tarjoilla hunajalla makeutettuna.
KIRSIMARJASOPPA
1 l vettä
1 kkp kirsimarjoja ( karpaloita )
perunajauhoja suurustamiseen
sokeria ( tai hunjaa )
kanelia
Kirsimarjat keitetään, hienonnetaan ja siivilöidään. Keitto suurustetaan ja maustetaan.
HAAVELSOPPA
vettä
kauraryynejä
maitoa
lumosia ( luumuja )
rusinoita
kanelia
valkeaa siirappia ( tai hunajaa )
Kauraryynit kiehautetaan vedessä. Lisätään maito. Lumoset, rusinat ja kanelit kiehautetaan erillään kypsiksi. Keitokset yhdistetään ja höystetään siirapilla tai hunajalla.
SOHERO
maitoa
vähän kirnupiimää
ohrajauhoja
suolaa
sokeria ( tai hunajaa )
Kiehuvaan maitoon lisätään kirnupiimään tehty ohrajauhosuurus. Piimää käytetään vain vähän. Maustetaan suolalla ja sokerilla tai hunajalla. Maistuu hyvälle voileivän kera.
KIRNUPIIMÄ- eli HUITUVELLI
1 l vettä
1 l kirnupiimää
½ dl rusinoita
½ dl riisiä tai ohraryynejä
ohra- tai vehnäjouhoja
sokeria, siirappia tai hunajaa
kanelia
suolaa
Ryynit keitetään kypsiksi vedessä ja lisätään rusinat. Lisätään piimä ja jauhosuurus. Keitetään ja maustetaan. Syödään voileivän kera. Velliin voidaan lisätä myös leipäjuuston paloja.
KEITETTY PIIMÄJUUSTO
1 l kurria ( rasvatonta maitoa )
1 l piimää
1 tl juustonjuoksutinta
suolaa
sokeria tai hunajaa
Lämmitetään kurri ja piimä kädenlämpöiseksi ja lisätään juoksutin. Liikutellaan hiljalleen. Kun seos on juoksettunut se kiehautetaa. Lopuksi maustetaan suolalla ja sokerilla tai hunajalla.
SAVULOHI HUNAJALLA
1 lohifilee ( noin 800 g )
merisuolaa
hunajaa
katajanmarjoja
Lohifilee voidellaan hunajalla ja merisuolalla. Fileen päälle ripotellaan kokonaisia katajanmarjoja.
Annetaan maustua kylmässä voipaperiin käärittynä 2- 3 tuntia. Savustetaan savustuspöntössä noin 20 minuuttia.
HUNAJAINEN MALLASLEIPÄ
2 dl vettä
180 g kaljamallasta
5 dl piimää
5 g hiivaa
2,5 dl hunajaa
15 g suolaa
60 g vehnäleseitä
120 g ruisjauhoja
500 g vehnäjauhoja
Voiteluun: vettä, hunajaa, päälleripotteluun hienoa suolaa
Kaljamaltaat sekoitetaan veteen. Lisätään piimä. Astia peitetään ja laitetaan lämpimään yön yli, esim. 50 asteiseen uuniin. Aamulla lisätään hunaja ja hiiva sekoittaen. Lisätään jauhot, vehnäleseet ja suola. Vaivataan hyvin. Taikinaa laitetaan voideltuihin vuokiin noin puolilleen. Kohotetaan lämpimässä. Paistetaan 150 asteessa noin 30 – 40 minuuttia tai kunnes leivät ovat kypsyneet. Leivät sivellään kuumina hunajavedellä ja päälle ripotellaan sormin hiukan suolaa. Laitetaan vielä kuumaan uuniin noin 10 minuutiksi.
LISÄÄ HUNAJARESEPTEJÄ: www.hunaja.net



